Tietoa mainostajalle ›

tiistai 30. tammikuuta 2018

Isä-Poika -projekti

Suorastaan juhlava blogimme tuhannes postaus, olkaa hyvä:

Miksi tehdä helposti jos voi tehdä vaikeammin? Koska vaikeampi on joskus hauskempaa. Ja opettavaista.

Jutussa kasataan, mutta tässä kuvassa 10-vuoden takaa puretaan tietokonetta

Lapset ovat hoitaneet tähän saakka ATK-asiansa perheen yhteisessä käytössä olleella iMacillä. Kelpo kone toki, mutta järjestely on aiheuttanut pidemmän aikaa hampaiden kiristelyä. Kinaa vuoroista lasten välillä. Mäkki soveltuu enemmän kuin hyvin tyttären luoviin projekteihin, mutta vähän kehnosti pojan pelihommiin.


Olimme tulleet siihen pisteeseen, että koimme perustelluksi järjestää molemmille omat koneet. Tyttö halusi iMacin, ja poika jotain muuta, eli pelikoneen. Koska emme pelkää tarttua uusiin haasteisiin, päädyimme ensikertalaisille suorastaan rohkeaan projektiin, kasaamme koneen itse. Koska talossa ei ollut ennestään yhtään "perinteiseen" koneeseen tarvittavaa osaa, Jimm'siin lähti pitkähkö tilaus joka koostui niistä komponenteista, jotka koneen kokoamiseen tarvitaan eli:

Pepekin tsiigaa, että miten prosessorin jäähdytin pitäisi asentaa

Kotelo, jonka sisään komponentit asennetaan. Luonnollisesti valitsimme mallin, jonka toinen kylki on lasia, jotta hienot osat ja ledit ovat näkyvissä. Lisäksi emolevy, prosessori, prosessorin tuuletin, muistia kahdenlaista, virtalähde ja näyttö. Näppäimistö, hiiri ja kuulokkeet löytyivät jo ennestään. Kokeneemmat kaverit virnuilivat, että ei se kauheasti Legojen kasaamisesta eroa. No vähän erosi kuitenkin. Osat tulivat maanantaina, ja kone oli käyttökunnossa lauantaina.


Väliin mahtui jännittäviä hetkiä, ohjeiden lukemistä, Youtube -videoita, hyvin eksoottisen asennusruuvin rikkoutumisesta aiheutuneita sydämen tykytyksiä, kahvia, ja se maaginen virtakytkimen ensimmäinen painallus. Käynnistyykö, vai tuleeko vain savua.


Tätä kirjoitettaessa kone on ollut kovassa ajossa jo neljä päivää. Poika seuraa koneen toimintaa ja lämpöjä tarkasti, mutta ehkä jo uskallamme huokaista helpotuksesta, hyvin toimii. Kannattiko kasata itse? No todellakin. Poika ja isä oppivat molemmat melkoisesti. Helpommalla olisimme toki päässeet ostamalla valmiin paketin, mutta olisimme jääneet vaille jännittäviä mutta upeita hetkiä, ja hieman parempaa ymmärrystä siitä, mistä osista tuo taikalaatikko oikein koostuu. Ja se hyvä puolihan tällaisessa perinteisessä kotelomallissa on, että kun jotain tarvitsee päivittää, ei muuta kuin kotelo auki, vanha kiertoon ja uutta sisään. Projektia helpotti myös Jimm'sin hyvä sparraus osien valinnassa ja rikkoutuneen ruuvin korvaavien kiinnitystarvikkeiden pikainen toimitus.

ATK terveisin:

Petri ja Eemil

Ps, ne speksit: Kotelo: Fractal Desing Define R6. Virtalähde: Seasonic 620W M12II-620 Evolution Emolevy: Asus ROG STRIX Z370 Gaming. Prosessori: Intel Coffee Lake i7-8700K 3,7 GHz 12MB Tray. Prosessorin jäähdytin: Cooler Master Hyper 212 EVO. Näytönohjain: Gigabyte GeForce GTX 1080 Winforce OC, 8GB. Kiintolevy: Samsung 500GB 960 EVO SSD M.2, RAM: Kingston 16GB Hyper C Fury. Näyttö: BenQ 27" ZOWIE XL2730, 144Hz.

* osista on saatu alennusta Jimm´siltä bloginäkyvyyttä vastaan.

sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Eteisen edullinen ehostus

Kaupallinen yhteistyö: Byggmax, Ilves maalit

Eteinen oli päässyt nuhrautumaan arjen taisteluissa ruokottoman huonoon kuntoon. Kauppakassi, koulureput ja seinää vasten nojailevat teinit jättävät niitä elämän jäljiksi kutsuttuja merkkejään pienen tilan seiniin, joten oli korkea aika suunnata rautakauppaan maalinhakureissulle.

Pepe maastoutuu sisustukseen

Kävimme hakemassa maalit ja tarvikkeet Espoon Byggmaxista. Byggmaxista löytyy laaja valikoima kotimaisia ja edullisia Ilves -maaleja sekä myös sävytyspalvelu, joten saatiin eteisen seinät mätsäämään hyvin Pepen turkin kanssa. Ei me kyllä oikeasti Pepen turkin sävyä ajateltu, mutta ehkä olimme alitajuisesti greigeen tottuneet, ja siihen päädyimme eteisen pidemmän seinän, kylppärin puolen päädyn ja portaikon alkupätkän osalta. Ulko-oven puoleinen pääty maalattiin paperin valkoisella, koska se jatkaa samassa linjassa portaikkoon, joka on tarkoitus säilyttää valkoisena jatkossakin.


Aikaisemmin eteinen oli kauttaaltaan valkoinen, uusi sävy tuo eteiseen, tuohon arkipäivien taistelutantereeseen ripauksen arvokkuutta. Byggmaxin asiantuntija suositteli meille pesun- ja kulutuksen kestävää Ilves remonttimaalia, kuulosti järkevältä. Koko maalausprojektin hinta oli maalien ja tarvikkeiden osalta noin 60 euroa, joten ei kovin kallis remontti.


Mutta eihän se ihan siihen sitten jäänyt kuitenkaan. Innostuimme hankkimaan eteiseen myös uuden maton. Ajatuksissa oli tehdä matto tekstiililaatoista, mutta kun rouva sattui ilahtumaan kuvissa näkyvän kokolattiamaton sävyyn, suunnitelmiin tuli muutos. Tilasimme 2,5m x 4m -mattopalan Byggmaxin nettikaupasta ja se toimitettiin käteväsi kotiovelle. Leikkelin maton eteisen muotoon autotallissa, melkoinen askartelu ja ihan ei mitat millilleen sattunut, mutta lopputulos vaikuttaa hyvältä. Eteisen laattalattia on melko hankala pitää siistin näköisenä, saa nähdä miten tuo matto toimii tuossa. Ostoslistalla ollut jo pidempään höyrypesuri, se saattaisi auttaa maton siistinä pitämisessä. Toisaalta, aika edullinen kokeilu, ja ainakin näin tuoreeltaan vaikuttaa hyvältä.


Seuraavana sitten juttua pojan huoneen muutoksesta. Ukkelin huoneessa on järjestys vaihtunut ja illat ovat venyneet pitkiksi uutta pelikonetta kasatessa.

Mukavaa viikon alkua,

Petri, Mervi (ja Pepe)


lauantai 27. tammikuuta 2018

Pepen lauantaiaamu

Minulta kysytään: miten Pepellä menee? Mitä Pepelle kuuluu? Kiitos kysymästä, Pepe voi oikein hyvin! Karvakorvan viikonloppu alkoi rennosti hyvin nukutun yön jälkeen. Pepellä ei ole viikonloppuisin mitään kiirettä aamulenkille, vaan se mielellään köllöttelee makkarissa arkiaamuja pidempään.  

Työviikko oli vienyt emännän voimat siinä määrin, etten jaksanut perjantaina tehdä ruokaostoksia. Niinpä lauantaiaamuna nälkäisiä lapsia ja Pepeä tervehti jääkaapissa vain valo. 


Pepen aamulenkki suuntautui siis lähikauppaan. Onneksi kaupan tiskistä löytyi vasta paistetut croissantit ja kahvimaitoa. Näiden lisäksi puristin kaupan mehukoneesta mukaan litran tuoretta appelsiinimehua. Pepeä muistettiin paketilla lihahyytelöä. Se antaa mukavasti lisämakua raksuille.

Kotona mies oli ehtinyt kattamaan pöydän ja suunnitteli pojan kanssa viikolla alkaneen isä-poika projektin seuraavaa vaihetta. Tästä hermoja ja kärsivällisyyttä koettelevasta projektista on tulossa lähiaikoina juttua myös blogiin. 


Pepen ajantaju ei ole kovin kummoinen, mutta koiruli tuntuu tietävän milloin on viikonloppu. Viikonloppuaamuisin se on erityisen iloinen ja leikkisä. Tänään se onnistui houkuttelemaan palloleikkiin tyttären ja pojan. Lapset vedättivät Pepeä pallopelissä ihan 6-0, mutta se vain riemastutti koiraherraa. 

Yhteisen pelihetken jälkeen Pepelle olisi ilmeestä päätellen maistunut tyttären leipomat muffinssit. Makea toive jäi kuitenkin toteutumatta, vaikka kenellekään ei jäänyt epäselväksi vihjailevan katseen merkitys. 


Tyttö on opettanut Pepen hyppäämään taputuksesta syliin. Yhdellä valtavalla loikalla Pepe laskeutuu tyttären syliin ja nostaa etutassut tämän olkapäille. Kaverusten mittasuhteet saavaat tempun näyttämään välillä varsin hurjalta. Kaksikko on kuitenkin toistanut hyppyä sellaisia määriä, että  se harvoin epäonnistuu.

Jos Pepeltä kysyttäisiin, niin se olisi varmasti sitä mieltä, että onni asuu lauantaiaamuissa. 


Mukavaa viikonloppua!


T. Mervi

sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Sisustushaaveita


Niinkuin Petri aiemmin kirjoitti, pieni maalausprojekti eskaloitui kolmen makuuhuoneen uudelleen järjestelyyn. String työpisteen muuttaessa pojan huoneeseen, avautuu vanhempien makuuhuoneeseen vaatehuoneen suuaukolle tyhjiä neliöitä.

Mies toivoi meidän makkarin vapautuneeseen tilaan mukavaa nojatuolia, jossa voisi rauhassa hoitaa työpuhelut ja skypet. Kävimme sunnuntaina koeistumassa kolmea tuoliehdokasta; Yrjö Kukkapuron Karuselli -tuolin, Arne Jacobsenin Muna -tuolin ja Eames Lounge Chair -nojatuolin. Näistä viimeinen oli eniten miehen makuun ja täytyy sanoa, että todella mukavahan siinä on istua. Tuolista löytyy useita värivaihtoehtoja, mutta ehkäpä valkoinen tai musta olisivat jatkoakin ajatellen varmimmat vaihtoehdot.

Nojatuolin parina toimisi hyvin Eames LTR Occasional pikkupöytä. Siihen olisi helpo laskea kahvikuppi tai läppäri työskentelyn ohessa. Tilan valaistuksen kruunaisi Flosin moderni kattokruunu. Meillä ei ole edelleenkään vaatehuoneessa ovia, mutta olen pyöritellyt mielessäni yhtenä vaihtoehtona tuollaisia kuvassa näkyviä lasiovia. Jospa sitä aktivoituisi tässä kevään aikana niin paljon, että saisi pyydettyä ovista tarjouksen. Tila toimii ihan hyvin nytkin, mutta olisihan ulkonäkö viimeistellympi jos siihen ovet laittaisi.

Tällaisia vuoden alun sisustushaaveita täällä. En tiedä tuleeko yksikään haaveistani konkretisoitumaan ja millä aikataululla, mutta eipä oteta stressiä. Kivaa on, että pitkän vaisumman kauden jälkeen on taas inspiroitunut mieli sisustustuksen saralla.

Vuoden alussa monilla on mielessä erilaisia sisustushaaveita. Bloggareiden keskuudessa on käynnissä tammikuun haaste, jossa sisustusbloggaajat kertovat omista sisustushaaveistaan. Coffee Table Diary -blogia kirjoittava Giselda kokoaa näistä toiveista koontipostauksen. Jännä nähdä millaisia haaveita ja suunnitelmia bloggaaja kollegoilla on mielessä näin vuoden alussa.

Leppoisaa sunnuntaita, Mervi

ps. Sivuhuomautuksena mainittakoon, että tehdessään tilaa uudelle työpisteelle nuori mies löysi huoneestaan muun muassa muumioituneen omenan. Ei ole ollut turhan tarkkaa viikkosiivouksen saralla.

lauantai 20. tammikuuta 2018

Ketjureaktio


Projekteilla on tapana laajentua. Maalataan eteinen. Joo, mutta eteisen matto on myös todella huonossa kunnossa, vaihdetaan samalla sekin.

Lapset alkavat olla siinä iässä, että tarvitsevat nyt omat tietokoneet. Koska poika pelaa, hankitaan hänelle PC. Tyttö tykkää enemmän Macistä, hän saa sen. Pojan huoneeseen tarvitaan parempi pöytä koneelle. No siirretään vanhempien makkarin String sinne. Tytönkin huone vaatii kyllä uudistusta, hän haluaisi maalata oman pöytänsä ennen kuin siirretään kone sinne. Eipä siinä, hiotaaan ja maalataan.

Mitäs sitten vanhempien makkariin, kun Stringi lähtee pois. Joku hylly ja sellainen hyvä nojatuoli, jossa on kiva hoitaa työpuhelut ja skypet.

Näin ne jutut eskaloituvat. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että eteinen on tehty ja tytön pöytälevy on kuivamassa. Stringin siirto vaatii voimien keräilyä.

Miehen mieltä ja ruumista rasittavaa, mutta ihan kivaa kuitenkin. Ei ole varmaan vuoteen tehty mitään suurempia muutoksia, oli aikakin!

Laitetaan varmasti kuvia tännekin miten projektit etenevät. Hyvää viikonlopun jatkoa!

T: Petri & Mervi

sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Monikäyttöinen tarjoiluvaunu

Harmaansävyinen tervehdys modernista puutalosta. Tässä kävi nyt niin, että päivä ei valjennut tänään lainkaan ja valon puute koetteli bloggaajan kärsivällisyyttä ja kuvausintoa. Mutta tällaistahan tämä elämä täällä pohjolassa välillä on. Jätin harmittelun nopeasti sikseen ja tallensin kameran kortille muutaman ruudun yhdestä kotimme monikäyttöisimmästä huonekalusta.


Alvar Aallon vuonna 1936 suunnitteleman yksinkertaisen tarjoiluvaunun inspiraation lähteenä on ollut brittiläinen teekulttuuri sekä japanilaiset puutyöt ja arkkitehtuuri. Tarjoiluvaunu 901 löysi vakituisen paikkansa sivupöytänä olohuoneesta. Tarjoiluvaunun ylätaso toimii vaihtuvien asetelmien alustana ja alatasolle on varastoitu eniten käytössä olevat maljakot. Ennen olohuoneeseen muuttoa taso oli sivupöytänä vanhempien makuuhuoneessa (klik).


Pyörien ja kevyen rakenteen ansiosta tarjoiluvaunua on helppo liikutella. Sen voi kevyesti rullailla olohuoneesta keittiön puolelle jolloin se toimii ylimääräisenä laskutasona. Ruokapöydän jatkeena se kantaa vaikkapa sunnuntaibrunssin tarjoilut jättäen tilaa ilmavalle kattaukselle. 


Illanistujaisissa tarjoiluvaunu muuntuu hetkessä drinkkikärryksi ja sen päälle on helppo rakentaa katseenkestävä cocktailbaari. 


Miehen ja pojan mielestä täydellinen futisilta rakentuisi siitä, että vaunun ylätaso täytettäisiin mehevillä ribseillä ja alataso ladattaisiin täyteen sopivia ruokajuomia. Tämän jälkeen kärry asemoitaisiin sohvan läheisyyteen ja TV:stä viritettäisiin LaLigan tai Englannin Valioliigan matsi. 

Mies huoltomaalaa parhaillaan eteisen seiniä. Tästä on tulossa blogiin myöhemmin juttua. Uskomatonta muuten millaiseen kuntoon seinät ovat menneet viiden vuoden asumisen jälkeen.  On naarmua, lommoa, nirhaumaa, runtua ja ties vaikka mitä. Seinien maalaamisen jälkeen olisi tarkoitus uudistaa pojan huonetta ja vuoden projekteihin kuuluu myös vanhempien makuuhuoneen uudelleen järjestelyä. Ihmeellisesti näitä projekteja näyttää riittävän myös vuodelle 2018. 

Sunnuntaiterveisin,  Mervi 

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Ripaus runsautta

Tammikuun alku on startannut kotona leppoisissa merkeissä. Vaikka joulu on siivottu pois, muutamaa havunoksaa lukuunottamatta, ei minulla ole vielä kiirettä siirtyä keväisempään sisustukseen. Itseasiassa nautin juuri nyt suuresti lämpimistä ja pehmeistä materiaaleista, kynttilän loisteesta, punaviinistä, villasukista ja hyvistä kirjoista. 


Sohvan ja nojatuolin valloittaneet samettityynyt inspiroivat pukeutumistani tammikuussa. Massimo Duttin tummansininen samettijakku on helppo asustaa niin tennareilla kuin siistimmillä lakeri nilkkureilla. Rento vaikutelma syntyy kun alaosaksi valitsee farkut ja asiallisempi versio rakentuu suorista mustista housuista. Kukallinen hame muuttaa ilmeen super naiselliseksi ja rennon boheemiksi.


Kukkaketo ja lintuaiheiset kuviot tuovat skandinaaviseen sisustukseen ripauksen runsautta ja maustavat yksinkertaista pukeutumista. Huomaan, että usein pukeutumis ja sisustus mieltymykseni kulkevat käsi kädessä. Tällä hetkellä haaveilen esimerkiksi yönsinisestä samettisohvasta.  Saisikohan nykyiseen sohvaan samettipäälisiä...


Tuoksut ovat olleet minulle aina tärkeitä ja niillä on suuri merkitys tunnelman luojina. Valitsin työvuoden alun tuoksuksi kevättä lupailevan Guccin Bloom tuoksun. Kukkaistuoksussa on käytetty jasmiinista ja tuberosan kukasta uutettuja öljyjä, jotka saavat tuoksun kestämään iholla erityisen pitkään.


Joulumarkkinoilta hankitut miellyttävän tuoksuiset Gauharin tuoksupussit toimivat niin vaatehuoneessa, kylpyhuoneessa, liinavaatekaapissa kuin olohuoneen sivupöydällä. Kollega on ripustanut tuoksupussin autoonsa ja täytyy sanoa, että on kivan elegantti ratkaisu verrattuna 80-luvulla suosittuun Wunderbaumiin. 


Tammikuu on aikaa jolloin punttisalit täyttyvät kuntoilijoista, pullon korkit pysyvät tiukasti kiinni ja  median otsikot täyttyvät dieteistä ja terveellisen elämän ohjeista. Tipattomuuden, kuntokuurien ja laihdutuksen myötä monet aloittavat myös detox -kuurin eli elimistön puhdistamisen kuona-aineista viherpirtelöillä ja muilla juomilla. Silmiini osui artikkeli, jossa emeritusprofessori totesi detox-kuurien olevan pelkkää hömppää. Omatunto keveni siinä määrin artikkelin luettuani, että katoin sunnuntaikahvin kera perinteisen vehnäpitkon. 


Tammikuun sisustus- ja vaatevalinnoissani on ripaus runsautta ja eikös se niin ole, että pulla päivässä pitää myös pyllyn pyöreänä. 

Mukavaa tammikuuta,

Mervi