Tietoa mainostajalle ›

lauantai 30. heinäkuuta 2016

Petrin kuumat Asuntomessuvinkit


Mikä onni teitä on kohdannut! Kävin tänään Asuntomessuilla tutkailemassa uusimmat trendit, ja jaan ne nyt melkein livenä kaikille teille lukijoille! Poimin runsaasta tarjonnasta itseäni eniten innostaneet kolme ideaa jaettavaksi, ja tässä ne ovat:


1. Kulkusuuntaopasteet. 
Todella monessa asunnossa oli merkitty selkeästi miten siellä tulee liikkua. Itse olen usein ärsyyntynyt kotona, kun lapset ja heidän kaverinsa pyörivät olohuoneessa ja keittiössä täysin satunnaisesti ja päämäärättömästi. Aion viedä tämän idean meidän kotiin, ja luoda selkeän, yksisuuntaisen liikenteen tuomaan rauhaa ja järjestystä.


2. Parketin suojaus
Aivan loistava idea. Olen seurannut todella harmistuneena meidän kohtalaisen kalliin parketin naarmuuntumista. Joka kerta, kun lapsi tiputtaa lattialle haarukan tai koira ottaa sutivan lähdön, tunnen vihlaisun sielussani. Joku voisi tietenkin tarjota ratkaisuksi mattoa, mutta sehän sitten peittää sen arvokkaan parketin, joten mielestäni huono idea. Ajattelinkin suojata parketin tällaisella läpinäkyvällä muovilla, joka ratkaisee ongelman. Parketti on suojassa, mutta kuitenkin näkyvissä!


3. Oranssi raksateippi
Uskokaa pois, tämä on megatrendi! Melkein jokaisessa messukohteessa oli käytetty runsaasti oranssia raksateippiä. Ja kyllä, se tuo mukavasti eloa ja väriä aivan mihin tahansa sisustukseen, ja sitä voi käyttää lukuisissa eri paikoissa, vain mielikuvitus on rajana!

Tässä minun poimintani, saa hyödyntää vapaasti. Mervi palaa myöhemmin omien ideoidensa kanssa, mutta kyllä ne parhaat palat tuli jo tässä.

Päätän messulähetyksen tähän,

Petri

perjantai 29. heinäkuuta 2016

Sorsa on laskeutunut


Valaistusratkaisuiden tarjoaja Winled Oy kutsui meidät yhdessä muiden bloggaajien kanssa tutkailemaan asuntomessujen ideoita. Koska kesä, loma päivätöistä ja kiinnostavaa ohjelmaa tarjolla, tartuimme tarjoukseen innostuneina ja suuntasimme kohti Seinäjokea. Kylillä on tämän viikonlopun aikana myös Solarsound, joten ajattelimme käydä aistimassa myös festaritunnelmaa. Kyseessä on minun, kohta nelikymppisen jantterin, ensimmäinen festarivierailu, eli kai se on aikakin. Telttamajoitukseen emme kuitenkaan joutuneet, vaan majoitumme mukavasti Hotelli Sorsanpesään.


Asuntomessut, Solarsound, Seinäjoki, sorsa on laskeutunut.

T: Petri :)

Lissabonin parhaat

Residentas Sao Pedro

A Cevicheria



A Vida Portuguesa Shop
Atalho Príncipe Real


Vaimo oli piipahtanut Lissabonissa aiemminkin, meille muille kerta oli ensimmäinen. Rauhallisen huvilaviikon jälkeen suuntasimme suoraan Lissabonin ytimeen. Minä pohjoisen poika niska punaisena vuokra-auton ratissa, perhe kyydissä. Lissabon on pieni kaupunki, sanottiin, mutta silti onnistuin ajamaan jotenkin hassusti harhaan, että päädyimme saamaan tietulliin kaksi kertaa peräkkäin. Toisella kerralla valitsin kuitenkin eri kaistan, ettemme olisi herättäneet epäilyksiä virkailijassa. Kahden tullin jälkeen auto vuokraamoon, taksi alle ja kohti hotellia. Taksikuski nauroi vaimon kassista pilkottaville kävyille. Sanaakaan ei puhunut englantia, mutta jäi sellainen käsitys, ettei tykännyt pahemmin oravista. Hassu kaveri muutenkin, otti pari euroa tippiä ihan oma-aloitteisesti, mutta en jaksanut palata tarkemmin mittarin ja veloitetun summan väliseen eroon.

Mervi oli varannut meille pienen huoneiston Bairro Alton kupeesta. Residentasin kortteeri oli kerrassaan upea, hienosti sisustettu ja vasta remontoitu. Vaimo on kyllä eri pätevä hoitamaan näitä lomajärjestelyjä. Lapsetkin ovat sitä mieltä, että antaa äidin hoitaa jatkossakin, ettei tule mitään isin ylläreitä. Myös palvelu oli jotain sellaista, johon emme ole aiemmin törmänneet. Huoneistoon oli katettu valmiiksi tervetuliaiskahvit koko perheelle. Pöydällä odotti karahvillinen hyvää port- viiniä ja lapsille oli jääkaapissa omat mehut. Henkilökunta suositteli vielä lisäksi lähialueen parhaat ravintolat, kyllä kelpasi aloittaa loman kaupunkijakso näillä eväillä. Jos majoituksesta nyt ihan hakemalla hakee jotain sanottavaa niin mainittakoon, että samasta korttelista alkavan niin sanotun party zonen älämölö kantautui kyllä sisällekin. Tytär kysyi yhtenä iltana, että onko ulkona sota. Vaimo totesi, että ei kun bileet. Tyttö tokaisi, että "aha", ja meni nukkumaan rauhallisin mielin. Meitä meteli ei haitannut. Olemme sen verran hyväunisia, ja väsyneitä pitkistä päivistä, että uni tuli mukavasti vaimeassa basson jytkeessäkin. Mutta vahva suositus tälle hotellille eloisasta naapurustosta huolimatta. Tässä myös muutama muu tärppi reissulta.

Ostokset:
Paikallinen työtuttavani suositteli kahta Portugalilaisiin tuotteisiin keskittynyttä kauppaa, A Vida Portuguesea ja Burelin shoppia. Jälkimmäinen myi Portugalilaisia villatuotteita. Helteestä huolimatta olimme kaukaa viisaita, ja poimimme molemmille mukaan uudet huivit syksyä odottamaan. Ensin mainittu oli paikallisten tuotteiden sekatavarakauppa, vierailemisen arvoinen sekin. Jotain juttuja Mervi sieltä mukaan poimi, en ole ihan varma mitä, mutta jotain ihanaa se kuulemma oli. Kannattaa nuo käydä katsastamassa vaikkei mitään ostaisikaan.

Muuten vastaan tulleista ostospaikoista Mervin suosikeiksi valikoituivat Praca do Principe Realin varrella sijainneet Embaixada ja lähistöllä sijainneet muut valtavirrasta poikkeavat putiikit. Jotain ostin jopa itsellenikin, palataan noihin, ehkä.

Eksoottisimmat kaupat teki kuitenkin poikamme keskustan ostoskadulta. Hän tilasi erittäin lahjakkaalta kivinikkarilta oman jalkapallojoukkueensa logon kiveen hakattuna. Luonnollisesti sellaisen tekeminen kestää, jätettiin 25 euroa ja osoite. Jännä nähdä tuleeko, ja jos tulee, niin milloin ja millainen.

Ravintolat:
Ruokahuolto pelasi myös hyvin. Aamut alkoivat suolaisella, makealla, tai molemmilla A Padaria Portuguesella. Matkalle osunut paras illallispaikka oli ehdottomasti raakakypsytettyihin mereneläviin erikoistunut A Cevicheria, jossa söimme kuuden ruokalajin menut, kohtuulliseen hintaan. Perheen naisille haastavin pala oli mustekala, mutta sekin oli valmistettu niin hyvin, että hyvin tyhjenivät lautaset, vaikka ei ihan suosikki raaka-aine tämä lonkero heille ollutkaan. Atalhon oli puolestaan keskittynyt enemmän pihvipuoleen, listalta löytyi maistuvaa Picanhaa, jota ei suomalaisravintoloiden valikoimissa kovin usein näe.

Nähtävyydet:
Eihän sitä syömiseltä ja ostoksilta ehditty rajallisen ajan puitteissa läheskään kaikkiin mielessä olleisiin nähtävyyksiin, mutta jotain sentään. Sao Roguen kirkko ja museo olivat myös paikallisen tuttuni suosituksia. Vaikka sitä ei olisikaan itse kovin hengellinen tässä merkityksessä, vaikuttavia paikkojahan nämä ovat koko perheelle. Lastenkin mielenkiinto herää viimeistään pyhäinjäännösten kohdalla, "onko tuolla lasin takana ihan oikea pääkallo?" Kiehtovaa oli toki muutenkin, onhan ne vaikuttavia seuroja nuo uskonnot historioineen. Ratikkakierros vedettiin myös. Kävin itse hakemassa kuljettajalta taukopaikalla alustavan ajokoulutuksen 30-luvulla tehtyyn raitiovainuun, mutta puikkoihin en kuitenkaan päässyt. Ehkä ihan hyvä, sen verran mäkisiä ovat nuo paikalliset linjat, että siinä voisi äkkinäisellä karata vauhti käsistä. Vaunusta jäi mieleen erityisesti yksi kiehtova tekninen seikka; jos ylämäessä alkaa sutimaan, hanikkaa kääntämällä saa tiputettua raiteille ehtaa hiekkaa pitoa parantamaan.

Tässä parhaat palat, paljon muutakin tuli nähtyä ja tehtyä, mutta vielä enemmän jäi vielä seuraavaan kertaan. Ja se seuraava kerta tulee varmasti, Portugal ja Lissabon tekivät sen verran hyvän vaikutuksen, että palaamme varmasti!

Petri

keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Sisustustuliaisia Portugalista









Lomahuvilamme sijaitsee kahden kilometrin päässä Sesimbran keskustasta. Sesimbra on suhteellisen pieni kylä, mutta upeaa rantaviivaa täällä riittää silmän kantamattomiin. Paikka sijaitsee Setúbalin lahdella ja meri tarjoaa kalastuselinkeinon monille, joten hyviä kalaravintoloita ei ole vaikea löytää. Lissabonista ajaa Sesimbraan noin tunnissa ja kuuleman mukaan myös monet lissabonilaiset tykkäävät viettää lomaansa tällä alueella. 

Ennen matkaa osasin odottaa aurinkoa, lämpöä, hyvää ruokaa sekä mukavaa tunnelmaa, mutta näiden lisäksi löysin Sesimbrasta myös varsin sympaattisen lifestyle puodin, Assucena:n. Puodin omistajan mukaan nettisivut ja -kauppa ovat työn alla. Yllätyksekseni löysin kaupasta kauniita ja laadukkaan oloisia villahuopia. Myynnissä olleet huovat valmistetaan Portugalin pohjoisosassa ja useat muutkin (ellei kaikki) myymälän tuotteista olivat portugalilaista alkuperää. 

Pitkällisen valintaprosessin päätteeksi poistuimme myymälästä kahden huovan, yhden keramiikkakulhon ja saippuan kera. Mietin juuri tätä kirjoittaessani, että joudun varmaan pyörähtämään liikkeessä uudemman kerran, niin kovasti jäi muutama asia mietityttämään. Miestä voi olla vaikea houkutella mukaan, Petri kun ei näyttänyt lainkaan innostuneelta kantaessaan huopakasseja kolmenkymmenen asteen kuumuudessa. No, toivottavasti hänkin ymmärtää ostosten hienouden viimeistään koleina syysiltoina, huovan lämmittäessä työviikosta väsyneitä jalkoja ja ihanan vaimon tarjoillessa lasillisen portviiniä viikonlopun kunniaksi. ;)

Aurinkoisin terveisin, Mervi


Voit seurata modernin puutalon tapahtumia Bloglovin`kautta sekä Facebookissa ja Instagramissa.

maanantai 18. heinäkuuta 2016

Matkaterveiset Portugalista









Saavuimme Portugaliin lauantaina. Tätä kirjoittaessa olemme olleet maan kamaralla kaksi päivää, ja toistaiseksi kaikki on mennyt hyvin.  Vaimo oli onnistunut löytämään meille oikein mukavan majapaikan Sesimbrasta. Moderni ja tyylikäs villa*, jossa on melko paljon Ikean huonekaluja. Ne tekevät olon kotoisaksi. En ole laskenut kuinka monta Beståta huvilassa on, mutta niitä on kyllä niin monta, että sääliksi käy häntä joka on ne kaikki joutunut kokoamaan. Villassa on myös oma uima-allas. Se on kiva. Lapset viihtyvät polskiessa, ja minulla kuluu aika mukavasti kun pyydystän haavilla sinne hukkuneita ötököitä ja roskia. Onneksi ei ole kotona moista. Jos olisi oma, saattaisi mennä ihan stressin puolelle tuo puhtaana pitäminen.

Näitä rakentamistapoja katsellessa tulee väistämättä miettineeksi, että melko hengenvaarallisesti elävät täällä Suomeen verrattuna. Tai siis Suomen rakennusmääräyksiin verrattuna. Alimmassa kuvassa hieno näkymä majapaikan terassilta. Kolmen metrin pihan jälkeen alkaa kymmenen metrin pudotus. Suomessa tuohon pitäisi laittaa vähintään 1100 mm korkea aita, ettei isäntä vieri iltakaljojen jälkeen maantielle. Parempi jättää itselläkin tuo viinin juonti yhteen lasiin, ettei käy hassusti.

Palataan vielä Portugalin kuulumisiin myöhemminkin, tämä vaikuttaa oikein mukavalta maalta, lepsuista rakennusmääräyksistä huolimatta :)

T. Petri

Voit seurata modernin puutalon tapahtumia Bloglovin`kautta sekä Facebookissa ja Instagramissa.


*Villa Castelo:sta saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan.

sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Voiko sisustamista harrastaa?

Kuuntelin viikolla radiosta Hanna Sumarin asuntomessuilta tehtyä haastattelua. Juttu käsitteli asumiseen ja sisustamiseen liittyviä aihepiirejä. Hanna kertoi haastattelussa ihmettelevänsä sitä, kuinka sisustamista voi harrastaa? Eikö samalla kannattaisi opiskella alaa ja tehdä siitä itselleen ammatti? Silloin tosin joutuisi sisustamaan tiloja asiakkaan toiveiden, eikä omien mieltymysten mukaan. Hanna totesi vielä haastattelussa, että blogit täyttyvät samoista trendeistä ja esineistä ja ovat suurelta osin näitä niin kutsuttuja "blogikoteja".

 (kuva:Riina Salokangas)


En kuullut koko haastattelua, mutta jäin miettimään näitä poimintoja. Itse lienen harrastanut sisustamista siitä asti, kun muutin ensimmäiseen omaan kotiin. Tyylit ja ideat ovat vuosien varrella tulleet ja menneet. Sisustaminen ja oman kodin suunnittelu ovat kuitenkin aina tarjonneet minulle breikin arjesta. Muutaman sisustustyynyn siirtely sohvalla voi olla yllättävän terapeuttista. Minulle harrastaminen tarkoittaa jonkin asian parissa rentoutumista ja mukavaa ajanvietettä, asioita joita sisustaminen parhaillaan edustaa.

Minulla ei ole minkäänlaista ambitiota päästä sisustamaan muiden koteja. Miksi olisikaan? Viihdyn nykyisessä työssäni oikein hyvin. Toki keskustelen ja kirjoitan mielelläni sisustamiseen liittyvistä aiheista ja kerron pyydettäessä mielipiteeni. Moni harrastaa juoksemista, eikä heistä koskaan tule huippu-urheilijoita, eikä kukaan näin odota tapahtuvankaan. Toki monet ovat saaneet harrastuksestaan myös ammatin tai ainakin lisäansioita. Tämä taas ei välttämättä vaadi sen kummempaa koulutusta, julkaisevathan monet harrastajat mm. ruokakirjoja olematta koulutukseltaan kokkeja, ihan vain oman luontaisen kiinnostuksen ja hyväksi koettujen reseptien pohjalta. Minusta onkin mielenkiintoista lukea blogeista millaisia valintoja me "tavalliset kuluttajat" teemme kodeissamme. Tällä hetkellä seurailen mielenkiinnolla tuleeko Vaaleanpunaisen hirsitalon sisustus muuttumaan perheen uuden jäsenen, labradorinnoutaja Väinön, muutettua taloon. Innolla odotan myös syksyisiä kuvia Valkoisen Harmajan olohuoneesta ja siitä millaista tunnelmaa uusi takka luo tummiin syysiltoihin. En myöskään lakkaa ihastelemasta Muoti mielessä -blogin Annen kokonaisvaltaisen kaunista tyyliä niin sisustamisen kuin pukeutumisenkin saralla. Selvästi myös mainostajat ovat huomanneet harrastajasisustajien vaikutuksen ja erilaiset yhteistyöt blogeissa ovat kovassa kasvussa. Positiivista kehitystä on mielestäni tapahtunut myös sisältöyhteistöiden laadussa.

Myös sisustamiseen kuten moniin muihinkin harrastuksiin voi käyttää rahaa tuhansia euroja tai vain muutamia kymppejä. Blogit ovat avanneet väylän kaltaisilleni harrastajasisustajille jakaa inspiraatiota, sekä saada vinkkejä omaan kotiin. Facebookissa kuulun ryhmään, jossa intohimoiset sisustajat jakavat ajatuksiaan ja sisustusideoitaan päivittäin kuvien ja tekstien muodossa.

Sisustusblogien yhteydessä puhutaan usein ns. blogikodeista, jotka tunnistaa samoista sisustuselementeistä. Ei ole yllättävää, että näin on. Trendit vaihtelevat yhtälailla sisustuksessa kuin vaikkapa vaatemuodissa. Silloin kun jokin on pinnalla, sitä näkyy joka puolella. Ja totta puhuakseni, kyllä samat esineet, sävyt ja näkymät välillä itseänikin kyllästyttävät. Onneksi blogien kirjo on kuitenkin niin laaja, että jokaiseen makuun löytyy varmasti jotain sopivaa.

Blogien lisäksi haen harrastukseeni inspiraatiota matkoilta sekä sisustuslehdistä ja -kirjoista. Tavoitteena on piipahtaa loppukesästä myös Seinäjoen Asuntomessuilla luomassa silmäys tämän hetken Suomalaiseen asumiseen. Kotimaiset TV puolen sisustusohjelmat tuntuvat aikansa eläneiltä ja kaipaisinkin sille puolelle jotain uutta ja raikasta. Pitkäaikainen suosikkini TV:n puolella on Grand Designs - Unelma-asunnot.


Iloisin sisustusterveisin, Mervi

ps. jutun kuvituksena makuuhuoneen muutos

Voit seurata modernin puutalon tapahtumia Bloglovin`kautta sekä Facebookissa ja Instagramissa.

tiistai 5. heinäkuuta 2016

Lomalahjat


Minulla on ollut tapana ostaa itselle ja joskus miehellekin pieni lahja loman ja kesän kunniaksi. Tämänvuotinen lomalahja tai oikeammin lahjat löytyivät Ruotsista, jonne päädyimme tällä kertaa pojan futisturnauksen myötä. Pelejä oli mukavan harvakseltaan ja aikataulu muutenkin sen verran väljä, että ehdimme piipahtamaan muutamassakin siustusliikkeessä niin Västeråsissa kuin Tukholmassakin. Olohuoneen pöydällä koreilevat Skultuna Liljan kynttilänjalat ja Normann Copenhagenin Still vaasi löytyivät kivaan alehintaan, mikä teki sisustajan iloiseksi. 

Skultunan Liljat löytyivät Västeråsin lähistöllä sijaitsevasta Skultunan tehtaanmyymälästä. Kaunis ja inspiroiva kohde, kannattaa ehdottomasti piipahtaa jos sillä suunnalla on liikenteessä. Petrillä oli kestämistä. Totesi, että ei ole koskaan kestänyt kynttilän jalkojen ostaminen näin kauaa :) Hyviä vaihtoehtoja vain oli liikaa, mutta lopulta, pitkän harkinnan jälkeen mukaan lähti kaksi liljaa. Täytyy ostaa syksyksi liljoihin sopivat kynttilät, kuvaan päätyneet ovat vähän turhan hentoiset. 

Vaasin bongasin Tukholman Illumsin alesta. Ja Petri, hän sai kesälahjaksi NK:lta Byredon tuoksun. Kyseli, että mitäs Rexonaa se tämä on. Vaikka varsin hyvin kyllä brändin tuntee ja tietää, mutta kunhan yritti esittää, ettei vaikuttaisi liian keikarilta. Rehellisyyden nimissä pitää vielä myöntää, että tuli se uusi tuoksu hankittua myös itselle.

Terkuin, Mervi


perjantai 1. heinäkuuta 2016

Fanimatka


Lähdettiin katsomaan junnujen turnausta Västeråsiin. Pojan matkajärjestelyt menivät hyvin, kun me emme osallistuneet niihin. Meillä oli pientä säätöä. Varattiin ensin paluupäivä väärin. Muutamia päiviä ennen reissua huomasimme, että poika on lähdössä Turusta, me Helsingistä. No, saatiin vaihdettua. Kun aloimme katsomaan hotelleja huomasimme, että koko kaupungissa ei ole yhtään vapaata huonetta.

Kaksi ylempää kuvaa ovat poikien hotellista. Taitaa olla kaupungin parhaita hotelleja, tyylikäs ja moderni. Alemmat kuvat ovat meidän majatalosta, joka sijaitsee parikymmentä kilometriä kaupungin ulkopuolelta. Kievari, joku ollut toiminnassa yhtäjaksoisesti 1700-luvulta saakka. Sinitapettinen huone, jonka seinällä on alastonta naista esittävä maalaus, on hotellin vieraiden kesken jaettu kylppäri. Kylällä jossa tämä Kievarimme sijaitsee, on kaksi kebabravintolaa ja kauppa. Rakensimme illallisen lähikaupan salaattipisteestä ja nautimme sen vehreiden maisemien äärellä. Mikäs tässä, virkistävän erilainen majoitus, eikä tarvitse tuhlata rahaa ravintoloihin :)

Petri & Mervi