torstai 23. lokakuuta 2014

Eteinen, pura ja kokoa!

Miehet ymmärtävät tuon otsikon viittauksen puolustusvoimien harjoituksiin. Koska kaipaan niin kovasti armeija-aikoja, ajattelin purkaa huvikseni eteisen Elfat ja kasata uudelleen. 

Loisteputken valossa ei pitäisi kuvata mitään, vaimo oli oikeassa.
No, ei se ihan niin mennyt. Tarina alkaa keväältä, jolloin hoksasin, että eteisen kaapista tulee siistimpi, jos poistamme lattialla seisovan korihyllyn ja korvaamme sen ulosvedettävillä kenkätelineillä ja koreilla. Kuvat vanhasta kokoonpanosta löytyvät tästä.

Tilasin uudet romppeet jo keväällä. Ajattelin, että tuohan on pikkujuttu, ja tarkoitus oli tosiaan hoitaa tämä pois alta hyvissä ajoin ennen kesää, ja yritinkin, mutta eipä onnistunutkaan. Todella suureksi harmikseni huomasin, että olin asentanut seinäkiskot päin sanonko mitä, silloin joskus pari vuotta sitten kun kasasin ensimmäisen kokoonpanon. Aiemmin käytetyt simppelit tasaiset lankahyllyt olivat armeliaampia asennettavia, joten huomasin fataalin virheen vasta yrittäessäni asentaa ulosvedettäviä hyllyjä. Silloin iski hetkellisesti niin sanottu asennusraivo, en tiedä onko miten yleinen tila. Kannoin uudet hyllyt varastoon ja jäädytin projektin kuukausiksi.

Ihan hyvin menee!
No, viikonloppuna sitten vihdoin tsemppasin, purin kiltisti koko aiemman asennuksen ja kiinnitin kiskot uudelleen. Eihän se loppujen lopuksi ollut kuin kolmen tunnin homma kokonaisuudessaan, ja kyllä kannatti. Vielä kun saisi hoidettua tuohon ne edelleen puuttuvat ovet, niin alkaisi olla valmis. Mutta vasta pari vuottahan tässä ollaan asuttu, joten eipä hätäillä.

Terveisin,

Puuhapete

tiistai 21. lokakuuta 2014

Iskän askartelunurkkaus

Vaimo lupaili edellisessä kirjoituksessa, että palaisin viikonlopun askarteluihin. Ihan kuin se olisi ollut minun idea, se askartelu. Niinhän se meni kuten yleensäkin, että häneltä tuli idea ja toimeksianto. Toteutus ja taiteellinen vapaus jäi minun harteilleni, mutta vapaus vain tietyissä rajoissa, eli olemassa olevan ylimääräisen vanerin mitoissa. Mutta ihan kivahan se idea oli, ei siinä mitään.


Tytär on toivonut pitkään uutta taitelupintaa huoneeseensa. Ajattelimme ensin kiinnittää Granitista ostetun tussitarran seinään, mutta sitten keksimme hyödyntää autotallissa lojunutta vaneria. Leikkasin tussitarran sopivan kokoiseksi ja teippasin vanerin yläosaan magneettiteipit kortteja ja paperille tehtyjä teoksia varten. Komeus kruunattiin jouluvaloilla, ja siinähän se oli.

Teippi ja magneetitkin ovat Granitista



Tytär ilahtui suuresti uudesta virityksestä, ja on jo taiteillut taululle huomattavasti äitiään luovempia teoksia. Kuvissa näkyvät piirrokset ovat siis vaimon koeponnistuksia.

Terveiset askartelunurkkauksesta

Petri

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Syksyinen olohuone





Sunnuntain sateinen keli sai minut virittämään olohuoneeseemme syksyisemmän tunnelman. Sohvan tekstiilit vaihtuivat pellavaan ja villaan. Värimaailma rauhoittui mudan, luonnonvalkoisen ja harmaan yhdistelmiin. Maljakkoon asettelin eilen keräämiäni risuja ja kynttilätarjottimelle hain Kyprokselta matkamuistoina tuotuja käpyjä. Koivupölkyn päällä olevan Shepherdin lampaannahkaisen istuintyynyn ostin Stockan Hulluilta Päiviltä. Se on mukavan lämmin ja pehmeä. Sadepäivinä on mielestäni ihan parasta, kun voi poltella kynttilöitä aamusta iltaan ja kuunnella sateen tasaista rummutusta kattoon.

Instan seuraajat tietävät, että hehkuttelin eilen olohuoneen seinän maalaamisella. No, projekti ei vielä lähtenyt lentoon, vaan vaatii tarkempaa pohdintaa oikean sävyn löytymiseksi. Seinää emme siis saaneet maalattua, mutta jotain pientä kivaa saimme värkättyä. Kävimme eilen miehen kanssa Granitissa ja sieltä tarttui mukaan idea tyttären huoneeseen. Petri toteutti DIY projektin aamupäivällä ja annankin hänen kertoa askarteluistaan lisää ensi viikolla.

Sunnuntai terveisin, Mervi