maanantai 14. huhtikuuta 2014

La la laatikoita

 




Mies: Ootko taas ostanu jotain törkeen kalliita laatikoita?
Minä: Ei ne mitään kalliita ollu, alle 5 euroo kappale. 
Mies: Aha.

En viitsinyt mainita, ettei minulla ole hajuakaan siitä, mitä niissä tullaan säilyttämään, saatika mikä niiden lopullinen sijoituspaikka tulee olemaan. Ostin, kun halvalla sain.

Sopivasti retrot Addut sen sijaan löytyivät Stadiumista ja ovat tällä hetkellä lempijalkineet.

Iloista lyhyttä työviikkoa,

Mervi

ps. kuvamateriaalia modernin puutalon arjesta löytyy myös täältä.

psss. uusi kiva blogi Villa Valko näki päivänvalon viime viikolla. Tutustu Villa Valkon elämään täältä.

torstai 3. huhtikuuta 2014

Viikon vihreät piristäjät


Muistan lukeneeni eri lähteistä, että kodin viherkasvit kannattaisi koota yhteen näyttäväksi ryhmäksi. Kevät auringon lämmittäessä ja valaistessa kotia, minusta on kuitenkin mukava törmätä näihin arjen vihreisiin piristäjiin kodin eri tiloissa.

Aurinkoisin terveisin, Mervi

ps. kuvia modernin puutalon arjesta löytyy myös täältä

lauantai 29. maaliskuuta 2014

Pieni piha, suuret haaveet

Pihasuunnitelma, ensimmäinen luonnos.
Suunnittelija Linda Mäkelä, Viher-Linda, Puutarhasuunnittelua ja floristiikkaa.

Moderni puutalo -projekti on edennyt vaiheeseen, jossa tarkastellaan lähemmin postimerkin kokoisen pihan ja terassille sijoittuvan pergolan suunnittelua. 

Pihasuunnittelun lähtökohta

- postimerkin kokoinen, haastava rinnetontti, johon kohdistuu suuret odotukset
- vähäinen osaaminen. Perhe on täynnä huolettomia puutarhureita ja erityisesti perheen äiti on laittanut satoja euroja pihojen/parvekkeiden/terassien viheristutuksiin huonolla menestyksellä
- pihan tulee olla helppohoitoinen ja selkeä
- oleskelu/grillailu keskittyy terassille, jonne toivotaan jonkin verran näkösuojaa
- tontilta tulisi löytyä helppohoitoisten, tonttia rajaavien kasvien lisäksi: hedelmäpuu, kasvimaa, tilaa yrteille ja mansikoille
- pienelle tontille on turha laittaa nurmikkoa, mutta vihreydestä ei haluta tinkiä
- niukka budjetti (siis mikä? Tähän ei ole varattu euroakaan, kaikki toteutetaan tulorahoituksella)

Pihasuunnittelun ratkaisu:

Silmäiltyämme pihaa ja toiveitamme sekä puntaroituamme taitojamme ja budjettia, kävi meille nopeasti selväksi, että emme selviä suunnittelusta ilman ammattilaisen apua. Käännyimme haasteinemme porvoolaisen hortonomin Linda Mäkelän puoleen. Lindan yritys, Viher-Linda, tekee neuvontaa, konsultointia ja pihasuunnittelua Uudenmaan alueella. Keskustelimme Lindan kanssa toiveistamme kahvikupposen äärellä ja katsastimme tilukset. Hapuilevasta ja poukkoilevasta esityksestämme huolimatta Linda sai nopeasti kiinni ajatuksenjuoksustamme ja lupasi tehdä meille pihasta ensimmäisen luonnoksen.

- Ensimmäisen luonnoksen (kts. kuva) tarkoitus on antaa yleiskuva suunnitelmasta, eikä siihen ole vielä määritelty tarkemmin kasveja tai pinnoitteita 

- pensaat on määritelty korkeiksi tai keskikokoisiksi 
- vihreyttä tontille tuodaan maanpeitekasvillisuudella
- köynnöksiä käytetään sekä perinteisesti, muurilla kiiveten, että maanpeitekasvina talon itäpuolella
- kovat pinnat koostuvat sisäänajon kiveyksestä, sekä autokatoksen vierellä kulkevasta polusta, johon tulisi suunnitelman mukaan pari porrasta. Portaiden pinnoitteeksi on suunniteltu singeliä, joka tekisi siitä visuaalisesti "pehmeämmän".
- rinnettä olisi hyvä hieman pengertää, jotta siihen tulisi joitakin tasaisempia kohtia mahdolliselle istuskeluryhmälle 

- mansikat sijoitetaan tukimuurin reunalle, jolloin ne olisi helppo poimia muurin alapuolelta :)
- terassille on suunniteltu yksinkertainen istutuslaatikko johon tulisi köynnöksiä näkösuojaksi, sekä yrttejä ja kukkia


Lämpömittari näyttää kymmentä lämpöastetta, aurinko helottaa täydeltä terältä ja minä pitelen käsissäni pihasuunnitelmaa. Aika mieletön fiilis! Kesä on täällä tuota pikaa :)


Aurinkoisin kevätterveisin, Mervi




Blogiyhteistyö: Viher-Linda

tiistai 25. maaliskuuta 2014

Miestilan Fengshui

Tiedän että tätä olette odottaneet! Varsinkin kaikki naiset. Tunnelmia autotallista eli miestilasta, tuosta pyhätöstä jossa yhdistyvät samaan aikaan kauneus ja käytännöllisyys, rouheus ja pehmeys, industriaalisen viileä trendikkyys ja kotoinen lämpö. Olemme asuneet talossamme kohta kaksi vuotta vuottta, ja sinä aikana myös miestila on muotoutunut kodikkaaksi turvasatamaksi, jossa mies voi eheyttää arjen myrskyjen runtelemaa ruumista ja sieluansa.

Miestilan varustelu on kehittynyt hiljalleen kattavampaan suuntaan. Yksi keskeisimmistä tunnelman luojista on luonnollisesti kovaa ja laadukasta stereoääntä tuottava musiikkilaitteisto, joka on rakennettu Technicsin erillissarjan ja vaimon mielestä aivan liian suurten lattiakaiuttimien varaan. Molemmilla on tarinansa. Latviassa 90-luvulla valmistetut Radiotehnikan kaiuttimet ovat olleet minulla jo parikymmentä vuotta. Hankin ne joskus opiskeluaikoina kesätyötienesteillä. Kaiuttimet olivat aktiivikäytössä siihen saakka kunnes yhdistimme ruokakuntamme silloisen tyttöystäväni, nykyisen vaimoni kanssa. Kun olimme muuttamassa ensimmäiseen yhteiseen kotiimme, sain kuulla järkytyksekseni, että kaiuttimet eivät olleetkaan tervetulleet, kuten eivät juuri mitkään muutkaan minun tavarani, vaatteita lukuunottamatta. En kuitenkaan hankkiutunut Radiotehnikoista eroon, vaan evakuoin ne äitini ullokolle, josta ne tekivät paluun elämääni pitkän piileskelyn jälkeen viime kesänä.

Karttapallo, josta löytyy mm. Jugoslavia, Tsekkoslovakia ja Neuvostoliitto. Myös TM:t säilytetään tallissa.

Technicsin erillissarjan sain lahjoituksena. Julkaisin Facebookissa tällaisen ilmoituksen:
"Olisin kiinnostunut ostamaan ne varastosi nurkkaan jääneet, poikamiesvuosina hyvin palvelleet stereot, jotka jouduit siirtämään sivuun todennäköisesti siinä vaiheessa kun muutit yhteen tulevan vaimosi kanssa. Se oli sinulle kova paikka, mutta fiksuna miehenä ymmärsit, että tämä on taistelu jota et todennäköisesti voita, ja vaikka voittaisitkin, hinta siitä olisi liian kova. Aina kun käyt varastossa hakemassa matkalaukun, kauden renkaat tai lehtiharavan, pysähdyt katsomaan pölyttynyttä musiikkilaitteistoa, ja muistelet hetken niitä huolettomia poikamiesvuosia ja kuvittelet kuulevasi soitin- ja lauluyhtye Black Sabbathin vokalistin laulavan paranoidia. Mietit, että vaikka tämä kaksikanavaisten äänitallenteiden toistamiseen luotu laitteisto onkin rakas, pitäisi siitä päästä eroon jotta saisit lisää hyllytilaa, vaikkapa sille lehtipuhaltimelle jonka ostamista olet pitkään harkinnut, ja nyt se olisi tarjouksessa Clasulla. Mutta ei, et voi kuitenkaan toimittaa niitä kaatopaikalle, se olisi liian julmaa. Ja ei sinun pidä sitä tehdäkään, sillä minä voin tarjoata musiikkilaitteistollesi miltei ikuisen elämän autotallissani, joka kaipaa menneiden vuosikymmenien erillissarjaa käskyttämään pohjoisesta pelastamiani, aikoinaan kesätyöansioilla hankittuja Radiotehnikan kovaäänisiä. Olen valmis maksamaan hyvästä erillissarjasta avokätisesti kymmeniä euroja, ja sen lisäksi kutsun sinut toki autotalliini kuuntelemaan vaimojen mielestä huonoa musiikkia ja juomaan olutta.

ps. Haussa erityisesti viritin, vahvistin, (tai viritinvahvistin) ja kasettidekki, mutta myös muut kiinnostavat. Ei integroituja, eikä mitään Philipsejä. Ne voi laittaa kaatopaikalle."


Ilmoitus keräsi paljon sympatiapeukutuksia, mutta myös lahjoituksen, josta en osannut edes uneksia, eli Technicsin VC-4 vahvarin, samaisen valmistajan Dolby HX Pro dekin, ja Pioneerin kelpo virittimen. Laitteiden kohtalo oli ollut hyvinkin pitkälti ilmoituksessani kuvaaman kaltainen. Olen erittäin kiitollinen tästä lahjoituksesta edelleen.

C-kasetti -kokoelmaa on kartutettu kirppareilta, divareista ja ihmisten nurkista. Aika harvoin tulee noita kuunneltua, mutta satunnaisesti kuitenkin.

Miestilan jo miltei täydellistä Fengshuita pilaa hieman kuoleva oliivipuu ja kesken oleva pergolan katoslankkujen maalausurakka. Puu tuotiin talvehtimaan talliin, mutta olisi ilmeisesti tarvinnut valoa ja vettä elääkseen. Miestilassa on nesteytetty enimmäkseen miestä, puu on jäänyt janoiseksi. Toivotttavasti pääsen pian eroon sekä puusta että lankuista!


Tilapäisesti ääntä toistaneet tyttöstereot ovat käyneet tarpeettomiksi. Vanhalta koululta pelastettu sisustustaulu odottaa vielä loppusijoituspaikkaansa.


Näihin kuviin ja tunnelmiin, terveisin miestilasta.

- Petri